SC Riverball suuntaisi edellisen viikon torstaina kohti Berliiniä, jonne oli sovittuna kansainvälinen ystävyysottelu berliiniläistä Köpenicker SC:a vastaan pitkäperjantaille. Kaikkiaan matkaan pääsi lähtemään 21 joukkueen jäsentä, joista kolme oli loukkaantumisen vuoksi vain katsojana matkassa. Itse ottelu päättyi kotijoukkueen 2-1 (2-1) voittoon, mutta kumpainenkin olisi voinut ottaa päänahan itselleen. Matkan jälkeen lähes jokainen Riveriläinen oli sitä mieltä, että Seppo Räty oli aikoinaan väärässä hänen todettuaan Saksan olevan ei niin hyvä maa.
Torstaina 18.4.2019 klo 5.30 Riverin 19 urhoollista pelimiestä pakkautuvat viiteen henkilöautoon ja ottavat suunnaksi Helsinki-Vantaan lentoaseman. Matkalta Lahdesta kyytiin kerätään vielä yksi pelimies ja toinen onkin saapunut lentoasemalle Kööpenhaminasta. Aamuvirkkujen hoidellessa ajamista ja unikekojen nukkuessa, matka Joensuusta isolle kirkolle on sujunut mutkitta ja kaikki ovat vielä ehtineet lounastaa matkalla. Koko matkustava seurue on kasassa ja todellinen seikkailu voi alkaa. Alkujännityksen jälkeen kaikki läpäisevät turvatarkastuksen ja lento Riikaan sujuu mukavissa merkeissä. Viime vuonna matkakohteena ollut Riika onkin jo tuttu paikka monelle, joten reilun kolmen tunnin taukoa päädytään viettämään lentokentällä mukavia jutellen. Toinen lento vie seurueen perille Berliiniin, jonne kone laskeutuu noin klo 19 paikallista aikaa. Perillä kaikille hommataan kolmen päivän matkakortit ja ensimmäinen kokemus suurkaupungista saadaankin heti hotellimatkalla. Bussi vaihdetaan arvalla oikealla pysäkillä metroon, jossa Riverin pojille, ja muille matkustajille, seuraa pitää kovaääninen paikallinen, jolla oli aika voimakkaita mielipiteitä moneenkin asiaan. Loppujen lopuksi matka eteni varsin mukavasti ja perille löydettiin. Majoituspaikkana Riverillä oli hotellihostelli-tyyppinen Acama, jossa yövyttiin 3-6 hengen huoneissa. Kuitenkin jokainen huone oli kokonaisuudessaan varattu riveriläisille, joten uusia tuttavuuksia ei tätä kautta saatu. Ensimmäisenä iltana jengi kävi vielä tutustumassa paikalliseen grillikulttuuriin läheisellä valtakadulla, missä tuntuikin olevan tarjolla kaikkea mahdollista. Dönerit naamaan ja valmistautumaan perjantain otteluun.
Perjantaina Taivaansiniset heräilivät pirteänä aamupalalle, jonka jälkeen vuorossa oli hetkinen vapaata oleskelua. Kymmenen aikaan joukkue lähti tutustumaan Berliinin paikallishistoriaan ja kohteena olivatkin nähtävyydet muuriin liittyen. Joukkue intoutui ottamaan myös joukkuekuvan legendaarisella turistimagneetilla, Checkpoint Charliella! Pienen aamureippailun jälkeen oli vuorossa lounaspastat ja eteneminen hotellin kautta pelipaikalle. Riverillä meni pelimatkaan reilun tunnin verran ja kulkuneuvoa jouduttiin vaihtamaan kahteen otteeseen. Kuitenkin matka meni suunnitelmien mukaan ja pelipaikalla oltiin ajoissa.
Köpenicker SC tulee Köpenickin kaupunginosasta, joka on noin kymmenen kilometriä itään Berliinin keskustasta. Kaunis perinteinen saksalaismaisema jokivarsineen hemmotteli silmiä jo pelimatkalla, mutta tietysti jalkapalloihmisille uskomattomin kokemus oli pelikenttä itsessään kaikkine tukitoimintoineen. Köpenickerillä oli tällä kyseisellä alueella kaksi kenttää, tekonurmi ja luonnonnurmi, valtavat pukuhuone- ja varastotilat sekä kirsikkana kakun päällä oma pubi pikkueväineen. Heti portille saavuttuamme meidät vastaanotti eräs pelaajista, joka kertoi edustaneensa seuraa jo 30 vuoden ajan, vaikka hän näytti noin kolmekymppiseltä. Hän kertoi lyhyesti seuraansa ja esitteli tilat. Pukuhuoneessa oli jopa vedet valmiina, vaikka olimme varautuneet omin vesipulloinkin. Suurin osa pelaajista lähti heti tarkastamaan pelikentät ja kyllähän pelaajien ilmeestä näki kuinka mukava oli tepsutella luonnonnurmella jo huhtikuussa. Itse ottelutapahtumakin oli mukavsati järjestetty. Yleisöä oli noin 150-200 ja paikallinen tiskijukka soitti jopa suomalaista musiikkia ennen ottelua. Myös muutaman vuoden takainen valmentajamme Ralf Wunderlich oli saapunut katsomaan ottelua oman lomansa aikana.
Ottelu sen sijaan alkoi tällä kertaa eriskummallisesti. Riverin neljästä ensimmäisestä syötöstä kaksi oli harhasyöttöjä sivurajan yli, mutta toisaalta muutaman minuutin jälkeen Riveri teki ottelun avausmaalin, kun Oskari Hirvonen katkaisi vastustajan poikittaissyötön ja eteni läpiajoon viimeistellen maalin. Tämän jälkeen molemmat joukkueet paransivat peliään ja kumpainenkin esitteli hienoja syöttökuvioitaan ja rakensi peliään lyhytsyötöin. Kotijoukkue tasoitti ottelun Riverin kulmapotkun jälkeen seuranneesta läpiajosta, missä Riverpelurit epäonnisesti liukastelivat nurmikolla vastustajan karatessa. Maalivahti Joonas Eskman oli voimaton saksalaisen kiertäessä hänet ja sijoittaessa tyhjiin. Vain muutama minuutti tästä, sai Eskman kaivaa jälleen pallon verkosta. Harhasyötön päätteeksi Köpenicker iski 4vs3 vastahyökkäykseen, josta suoraviivainen ja nopea hyökkääjä pääsi puolittain linjan ohi ja laukoi pallon etukulmasta sisään. Tämän jälkeen Riveri heräsi taas pelaamaan ja puoliajan loppupuoliskolla Riverillä oli paremmat mahdollisuudet tehdä maaleja kuin kotijoukkueella.
Toiselle puoliajalle Riveri suoritti viisi vaihtoa. Helteessä pelattu ottelu oli puristanut mehut ulos jo lähes kaikista pelaajista, mutta silti pyöreä pallo innosti edelleen liikkumaan terhakkaasti. Vaikka toinen puoliaika päättyi 0-0, oli siinä molemmilla joukkueilla viitisen maalipaikkaa. Saksalaisten nopeat hyökkääjät aiheuttivat harmaita hiuksia Riverpuolustajille, mutta toisaalta väkivahva Pessi Suonpää ja kumppanit olivat vastaavissa hommissa toisessa päädyssä. Hyvistä maalipaikoista huolimatta lisämaaleja ei saatu ja Riverin ensimmäinen kansainvälinen otteluvoitto saa edelleen odottaa tulemistaan. Sinänsä reissun pelilliset asiat osuivat tällä kertaa nappiin, koska vastustaja oli juuri oikean tasoinen Riverille; Berliinin 8. korkein sarjataso = Itä- ja Keski-Suomen Kolmonen.
Ottelun aikana yleisössä kävi mukava mölinä ja sama mölinä jatkui pelin jälkeen, kun Riveriläiset saivat tutustua kotijoukkueen pubiin. Viihtyisän pubin terassille oli varattu paikat Taivaansinisille ja tarjolla oli sekä olutta että makkaraa. Helteisessä säässä käyty kamppailu oli saanut myös paikalliset janoisiksi ja moni jäikin vielä ottelun jälkeen pubiin rupattelemaan. Keskustelun tuoksinnassa osa Riverin pelaajista pääsi tutustumaan myös Köpenickerin seurataloon, jossa oli esillä erilaisia muistoja seuran eri kausilta, valokuvia ja palkintoja. Kyllä tässä jo huomasi millainen kulttuuriero onkaan suomalaisessa ja saksalaisessa jalkapalloyhteisössä. Pubivierailun ja suihkun jälkeen Taivaansiniset etenivät lähellä olleeseen kreikkalaiseen ravintolaan illalliselle, jonka jälkeen luvassa oli vapaata ohjelmaa hotellille pääsyn jälkeen.
Lauantaille oli alunperin suunniteltu Herthan Bundesliigaottelun seuraamista, mutta se siirtyi kevään aikana sunnuntaille. Tämän vuoksi lauantaina oli vaihtoehto-ohjelmaa luvassa. Puolilta päivin muutama suunniteluryhmässä ollut pelaaja vei kaikki matkalla olleet läheisen kaupungin osan puistoon, jossa tapasimme ihastuttavan kontaktimme, Danielan. Chileläinen Daniela työskentelee Berliinissä yrityksessä, joka järjestää ryhmille Urban Challenge Rallyjä (UC). UC:ssä liikutaan ryhmissä erilasia tehtäviä suorittaen, kuten Amazing Race -kilpailu, joista saa pisteitä. Taivaansiniset jaettiin neljään joukkueeseen ja jokainen joukkue seikkaili lähimaastossa kolmen tunnin ajan suorittaen erilaisia tehtäviä. UC oli mukava kokemus, jossa pääsi tutustumaan vähän paremmin sekä arvottuihin joukkuekavereihin ja Berliinin Kreuzburgin kaupunginosaan, jossa olikin näköjään paljon nähtävää, tehtävää ja koettavaa. Voittajajoukkue sai vielä muistoksi tapahtumasta omat tehtäväkortit, joilla voi suorittaa lisää tehtäviä seuraavalla Saksan matkallaan. Lauantai-iltana joukkueen yhteishenkeä hitsattiin sitten lisää, kun paikalliseen yöelämään tutustuttiin hieman tarkemmin.
Sunnuntaina aurinkoinen Berliini sanoi hyvästi Taivaansinisille, jotka suuntasivat Riikan kautta takaisin Helsinkiin ennen ajomatkaa kotiin Joensuuhun. Tämän vuotinen matka päättyi pääsiäismaanantaina 22.4. klo 1.00, kun autot kurvasivat kotikonnuilleen. Kokonaisuutena matka oli onnistunut. Ensi vuodelle suunnitelmissa on jo uudet kohteet ja kujeet, mutta pelataan tämä kesä ensin menestyksekkäästi pois alta. Kausi starttaa jo lauantaina, mutta sitä ennen on myös muuta uutisoitavaa, joten pysyhän kuulolla!
Matkaamme tukemassa: Carelian Nirko, Joensuun Hierojakoulu, Dolly, Kassatiimi, JV-Tukku ja K-Market Reijola.
Matkassa olivat: Sami Ahonen, Jarno Juntunen, Perttu Rytivaara, Antti Jäntti, Juha-Matti Ryynänen, Jarkko Turunen, Vili Väänänen, Joonas Eskman, Henri Pupza, Klaus Nevalainen, Oskari Hirvonen, Olli-Pekka Karjalainen, Pessi Suonpää, Ville Homanen, Riku Kareinen, Tommi Rautiainen, Santeri Ronkainen, Elias Niskanen, Jesper Hokkanen ja Eetu Toikka.